Joulun aikaan 2008, Helsingin Rudolf Steiner -koulun Mikaelsalin näyttämön takana. Arkkienkeli Gabriel ja piru lukevat raamattua (Oberuferilaisen kuningasnäytelmän käsikirjoitusta).
Kirjoitin vuosina 2006-2008 kuukausittaista kolumnia Kymen Sanomiin. Tyylini oli (pienois)esseemäinen, ja tekstien henki tasapainoili usein provokaation ja moraalisaarnan välillä. Osa niistä jätti hieman epämääräisen jälkimaun, mutta sellaiselta ei varmaankaan voi välttyä? En ole saanut koulutusta ”oikeaoppisten kolumnien” kirjoittamiseen, joten oli keksittävä uusi nimeke: vaihtoehtojournalisti. Samalla koin tekeväni sitä, minkä parhaiten osaan, ja löytäneeni sen, mitä olen tänne tullutkin tekemään. Viimeisessä, joulukuun kolumnissa, tarkoitukseni oli käsitellä mm. joulunviettoon ja pentagrammiin (hengentiedon valossa) liittyviä asioita. Fragmentit jäivät työpöydälle, vaikka toimitus odotti vielä yhtä tekstiä.
Oberuferilaiset joulunäytelmät (Paimenista ja Kolmesta Kuninkaasta) ovat olleet minulle johdatusta esoteerisen tulkinnan pariin käytännön tasolla. Niiden voima ja merkitys on käsin kosketeltavissa ja sydämellä koettavissa – täynnä lämpöä ja henkistä valoa. Kyse on hengen ilmestymisestä kansanomaisen yksinkertaisissa puitteissa, talkootyönä toteutettavana esityksenä, joka on siis paljon enemmän kuin luulisi. Teatterin lavalla voi kokea jotain samankaltaista, mihin Richard Wagnerin viimeisessä oopperassa pyrittiin. Ajattelen omaa osallistumistani näihin joulunäytelmiin (vuodesta 2007 lähtien) esiintymisurani tähtihetkinä. Henkisessä mielessä niiden merkitystä ei voi mitenkään liioitella.
KAΦE Valkoinen Kukka & Mustaa Viiniä 